Anders Sunna čiŋaheapmi Sámi viesus

Anders Sunna Sámi viesu čiŋaheami birra: 

"Govas eai leat rámmat, čielga, garra ravddat njeallji čiegain mat livčče gárččidan.  Lea baicca  dego ivnnit livčče leikejuvvon kontrolla haga. Kontrolla haga, nugo eallin muđui ge lea. Sáhttá dušše muhtun muddui stivret eallima,  muhto ii goassege nu garrasit ahte doalahuvvo čavga rámmaid siskkobealde. Vaikko mii sáhttá dáhpáhuvvat vaikko man olu olmmoš livččii plánen. Ivnnit leat dego livčče bávkkihan miehtá, ja dat vuolgá sámi oaiveskálžžus mii lea jápmán, muhto dattege ain eallá. Dat lea suojeheapme ja hearki, ja lea buolvvas bulvii rahčan ja dáistalan, ii dat váibba, muhto eallá ain boahtteáiggis. 

Dat bisuha šerres ivnniid iežas siste, vaikko lea olu vuostebiegga ja seavdnjadat, ja loahpaloahpas dat vuoitá. Koloniserema vuoigŋa ii hálit ahte galgá jietnadit maidege go ii das galgga mihkege gullot. Jietna sáhttá buktit rievdadusaid, guhkesáigásaš rievdadusa, gos ruhta massá árvvu ja vuovdnáivuohta ii šat seamma givrodagain stivre olbmuid háhkat eanet go duohtavuođas dárbbaša. Fámolaččat ballet massimis váikkuhanválddi ja nu  lea dáhttu jávohuhttit buot maid oaivvildit sidjiide áittan. 

Dat lea áitta sin buori, badjelmearalaš eallimii ja alla árvui dakkár máilmmis gos eai jurddaš dađi dobbelii. Muhto mii dáhpáhuvášii jus eallit livčče beassan válljet. Goappá beali son eallit livčče válljen ja ollu livčče sii ferten oaffaruššat jus oainnášivčče mot olbmot láhttejit sin vuostá geat háliidit várjalit ja suodjalit luonddu ja buot sivdnádsusaid. 

Naba jus ruđat massaše mearkkašumi sidjiide, muhto borramuš ja birgelahki mearkkašivččii buot, nugo lei olbmuide dolin ? Naba jus rievddašii danin ahte olmmoš dahká vaikko maid ruđa ovddas, muhto vajálduhttá ja badjelgeahččá váikkuhusaid das?

Dat golbma vilgesivnnát lotti mat girdet guđetge giehtagranáhtain dávjá navdojuvvojit leat ráfiduvvan. Vielgat lea ivdni mii dego govvida ahte lea vigiheapme ja buhtis.  Ja lea ge dihtomielalaš ulbmil ahte ná galgá dulkot gova, ja de dađistaga fuomášit ahte gusto leat gironat.  Gironat šaddet dás symbolan meahccebirrasii ja sámi servvodahkii. 

Lottiin lea measta juo dadjat rukses soahtevuoidan čalmmiid bokte, ja daid gatnjalat muittuhit measta bombabávkkihemiid– kapaooow, kapaooow. Muhto lea seammás maiddái friddjavuođasymbola ahte girddášit nu friddjadit almmis, friddjavuođadovdu. Čájehit vuostehágu doalahandihte iežas friddjavuođa vai beassá eallit nu go ieš sávvá já háliida. 

Dievddus, gean oaivi lea rievdaduvvon oaiveskálžun, lea gákti badjelasas. Gákti muittuha eanemusat Jukkasjärvvi gávtti, muhto das leat maiddái oasit Kárášjoga gávttis. Čikŋahearva sulastahtta mu iežan čikŋahearvva maid geavahan go cokkan Jukkasjärvigávtti. Oaiveskálžu lea maiddái symbolan Ruota čeardabiologalaš instituhttii mii lei Uppsala-gávppogis gaskal 1921-1958. Dat lei vuosttaš oba máilmmis man stáhta ruhtadii.  Olbmuid juhke iešguđetge čearddaide dan vuođul mot ledje olggosoaidnit, ja instituhtta oaivila mielde lei sápmelaš heajos čearda. Institituhtta rabai sámi hávddiid čoaggindihte dávttiid. Geavai vel nu ahte vuvde dávttiid eará instituhtaide ja vel eará riikaide nai. Dákkár vearredagut eai dáhpáhuvvan dušše Ruotas, muhto maiddái Suomas ja Norggas. 

Sámi dávttiid ja dákterikkiid eai leat otná dán beaivve máhcahan Sápmái, ja nu eai leat ge hávdáduvvon gutnálašvuođain ja árvvuin. 

Nissonolmmoš geas lea hápma, lea namaheapme ja anonyma. Dáinna lágiin son sáhttá leat vaikko gii min searvvis. Juohke okta mis sáhttá leat dakkár olmmoš gii buktá rievdadusaid. Lea olmmoš gii dovdá ja vuohttá jus juoga lea vearrut, ja gii duostá ovddidit oaiviliid. Sus lea artista Sofia Jannoka risku čikŋan.  

Dákterikkis sáhttá oaidnit Elsa Laula Renberga ja earáid geat lágidedje vuosttaš oktasaš sámepolitihkkalaš čoahkkima Troanddimis jagis 1917.  Ulbmil lei nannet sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Dát čoahkkin attii oadjebasvuođa ja vuolggasaji sámepolitihkkalaš servvodahkii ja lei inspirašuvdnan cegget eanet sámi organisašuvnnaid. 

Bohccooaivvit mat leat bordojuvvon sierra minsttara mielde, leat symbolan dasa mot kolonisttalaš fápmohámádagas váldet badjelasa dan ealáhusa mas lea nannoseamos čanastupmi unnitálbmoga kultuvrii. Dán oktavuođas boazosápmelaččat. Muhto maiddái mearrasápmelaččaid guolásteami leat váldán ja rievdadan gánnáhahtti ruhtaindustriijan stáhtii. 

Stáhta beassá fáktet ja stivret daid ealáhusaid main lea stuorámus mearkkašupmi sápmelaččaide, ja sáhttá maiddái lohkat ahte besset dákko bokte stivret unnitálbmoga.

Dáidda hupmá buot gielaid, dáidaga ipmirdit buot kultuvrrain, okta ja seamma govva sáhttá juohke áidna geahčči čalmmiin oažžut sierra historjja. Lea olbmo duogáš mii mearrida dan.

Sámi dáiddár, Anders Sunna, čiŋahii Oslo Sámi viesu 2017 čavčča. Anders Sunna (1985) lea sámi govvadáiddár ja son lea eret Ruotabeal sámis. Sunna lea gazzan oahpu Upmi dáiddaskuvllas (2006) ja Konstfack Stockholmas (2009). Su barggut lea politihkalaččat, ja dávjá leat su dáidagat sámi historjjá ja boazodoalloduogáža birra. Sunna lea erenoamážit dovddus su grafitti- ja collageteknihkka geavaheami dáfus, ja lea ožžon fuomášumi sihke čájáhusaid ja eará prošeavttaid bokte. Son lea čađahan máŋga almmolaš čiŋahanprošeavttaid, earret eará Álttá nuoraidskuvllas.

www.anderssunna.com 

Send generelle henvendelser til
post@samiskhus.no

Utleiehenvendelser pr mail til
maria.varsi@samiskhus.no

Rehketdoalli
Dag Monsen
97769024
regnskap@samiskhus.no

Koordináhtor
Maria F. Warsinska-Varsi
909 54 891
maria.varsi@samiskhus.no

Giellaguovddáža prošeaktajođiheaddji
Audun Lona
402 81 289
audun@samiskhus.no

Dearvvasvuohta
Liz Aslaksen
481 72 359
lizy8505@yahoo.no

Rahpanáiggit

Distaga dii. 12-16.00
Gaskavahkku dii. 12-16.00
Duorastaga dii. 12-16.00